perjantai 8. lokakuuta 2010

471. Echo & the Bunnymen: Heaven Up Here


Pekka:
Jos en sulatakaan The Smithsiä, niin rumpukoneella säestetty post-punk-ulina kyllä uppoaa. Echo & the Bunnymen oli mulle täysin tuntematon, mutta Heaven Up Here (1981) olisi lunastanut kovatkin odotukset. Vokalisti McCullochin meininki on paikoin niin jimmorrisonia, etteivät bändin myöhemmät Doors-levytykset ihmetytä tippaakaan. Tarttuvat riffit ja pinkfloydmaista saundia.

Ehdottomasti panisin tän levyn levysoittimeen heti.

Veikko: Tää on jotain tällasta Joy Division-kuraa.
2. kuuntelukerta: Hmm. Toi laulaja kyllä kuulostaa aika paljon Morrisonilta.
3. kuuntelukerta: Oikeastaanhan nää biisit on aika temmokkaita ja kitararaidat aika... groovaavia.
4. kuuntelukerta: Voisin mennä naimisiin tän basistin kanssa.
125. kuuntelukerta: miks kaikilla mun kavereilla on jäniksen pää?

Heaven Up Here Spotifyssä

Ei kommentteja: