lauantai 26. syyskuuta 2015

434. The Police: Outlandos d'Amour

Pekka:
Monen kovan rockbändin eka levy on punkkia. The Policen eka levy on reaggaeta. Outlandos d'Amour (1978) alkaa olla jo aika kovaa kamaa: Roxannen harmoniat, Can't Stand Losing You, todella outo Peanuts. Be My Girlin riffi on selkee proto- Van Halenin Panama. Masoko Tanga olis kaivannut vielä sellasen 4-5 minuuttia rummunlätkyttelyä. Menee väistämättä kategoriaan aika hyvä, mut vähän outo debyyttilevy.

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

435. PJ Harvey: To Bring You My Love

Pekka:
Aah, PJ Harvey on niin rouhee! Jälleen ensimmäinen soololevy. Oon kuunnellut aiemmin puhki vain myöhemmän levyn Stories from the City, Stories from the Sea (2000), joka onkin sitten todella kova. To Bring You My Love (1995) ei hyvästä alusta huolimatta ole ihan samaa kaliiberia. Levyn eka (nimi)biisi on nimittäin paras.

436. Brian Eno: Here Come the Warm Jets

Pekka:
Here Come the Warm Jets (1974), Enon debyyttisooloalbumi. Ei vedonnut muhun juurikaan. Liian brittiä, liian glamia, tai jotain. Baby's on Firen alun elektroninen sample kuulosti todella tutulta, mikähän biisi mulla on mielessä.

437. George Harrison: All Things Must Pass

Pekka:
All Things Must Pass (1970) on hyvin seesteinen, jopa lässy levy. Niin tylsä, että kuuntelin sen kolme kertaa keksiäkseni jotain sanottavaa. Levyssä ei kuitenkaan ollut niin paljon tarttumapintaa, että parin rivin kirjoittamiseen olis mennyt alle kaksi vuotta.