Veikko:
Myös tämän levyn kuuntelu oli hitusen omituinen kokemus. Bluesia, tällä kertaa valkoisten soittamana, Teksasista. Ja syvältä sieltä. En ole koskaan innostunut ZZ Topista, jotenkin soitosta puuttuu dynamiikkaa. Groove on periaatteessa aika hyvä eikä kitarointikaan huonoa, mutta joku hurmoksellisuus jää aina uupumaan.
No jaa. Toisaalta tällä levyllä oli ehkä universumin yksi kovimmista bluesvedoista, La Grange, jonka tuohon youtubesta lätkäisin.
Pekka:
Lapsena kuvittelin, että ZZ Topilla on tekoparrat Leningrad Cowboysin peruukkien tapaan. Saatoin myös luulla ZZ Topia Rednexiksi, mutta se siitä. Tres Hombres (1973), tiukkaa bluesrockia Teksasista. Oma suosikkini levyltä taitaa olla jaanaava blues: Jesus Just Left Chicago. Kuuntelen levyä...
...äkkiä olen rekkamies. Ohjastan rautaratsuani pitkin Texasin päättymättömiä teitä, halki aavikon. Farmarihousuni pingottuvat, kun säätelen nahkabuutsillani maantielaivan röyheää kaasua. Autiomaan leppymättömän auringon paahde heijastuu kiiltävästä metallista ja kopissa on tukahduttava kuuma. Kuuntelen ehkä Motörheadia, mut ajattelen ZZ Topia pyyhkiessäni hikeä kolmen kalapuikon viiksistäni...
Herään ja vaihdan levyä.
ZZ Top esiintyy myös tämän vuoden heinäkuussa Järvenpään Puistobluesissa.
ZZ Top - Tres Hombers Spotarissa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti