Pekka:
No nyt päästiin käsiksi hittiparaatiin. Synchronicity (1983) alkaa synaorgastisella Synchronicityllä (Tubular Bells?), jatkuu kypsän muusikon antennipipokauden etnopläjäyksellä Walking In Your Footsteps, funk/jazz-pörinällä O My God ja muuntautuu Motherin myötä jonkinlaiseksi The Birthday Party -tribuutiksi. Sekava levy.
Alles in allem, vaikka Synchronicity onkin saundien suhteen ehkä vähän sekava, lyyrisesti levy on yllättävän kova ja yhtenäinen. Lyriikassa seilataan rakkauden, perheen, työn ja selviytymisen välillä syvissä vesissä. Synkronisiteetti taas tulee Jungilta ja onkin aika mielenkiintoinen käsite, mut jätetään se silti kotiläksyksi. Toistuva teema on ihmisen väistämätön kietoutuminen merkityksen verkkoihin ja siitä aiheutuva ahdistus... Psykologinen levy.
Synchronicity I on levyn kovin mulle uusi ralli, mut ehkä myös Walking In Your Footseps, Synchronicity II ja Wrapped Around Your Finger. Loistava levy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti